Mitä asbesti on?
Asbesti on luonnossa esiintyvien kuitumaisten silikaattimineraalien ryhmä. Asbestikuidut ovat äärimmäisen ohuita - yksittäinen kuitu voi olla jopa 1 000 kertaa ihmisen hiusta ohuempi. Juuri tämä ominaisuus tekee asbestista vaarallisen: hienot kuidut pääsevät hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin.
Asbesti on käytännössä tuhoutumatonta: se kestää kuumuutta, kemiallista rasitusta ja mekaanista kulutusta. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi sitä käytettiin laajasti rakennusteollisuudessa eristeissä, tasoitteissa, liimoissa, kattohuovissa, putkieristeissä ja lattiamatoissa.
Suomessa asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1994. Arvioiden mukaan Suomessa on edelleen noin 200 000-300 000 rakennusta, joissa on asbestipitoisia materiaaleja.
Asbestilajit
Asbestimineraalit jaetaan kahteen pääryhmään: serpentiiniasbestiin ja amfiboliasbestiin. Suomessa yleisimmin tavatut asbestilajit ovat:
Krysotiili (valkoinen asbesti)
Yleisin asbestilaji, jota käytettiin noin 95 % kaikesta asbestista. Esiintyy tasoitteissa, sementtituotteissa, tiivisteissä ja tekstiileissä. Kuuluu serpentiiniryhmään.
Amosiitti (ruskea asbesti)
Toiseksi yleisin asbestilaji. Käytetty erityisesti lämpöeristeissä, putkieristeissä ja rakennuslevyissä. Amfiboliasbestia, vaarallisempaa kuin krysotiili.
Krokidoliitti (sininen asbesti)
Vaarallisin asbestilaji. Ohuet, suorat kuidut tunkeutuvat syvälle keuhkokudokseen. Käytetty putkieristeissä ja ruiskueristeissä. Aiheuttaa suurimman mesoteliooma-riskin.
Antofylliitti
Suomessa louhittua asbestilajia (Paakkilan kaivos, Tuusniemi). Käytetty erityisesti suomalaisissa rakennusmateriaaleissa, kuten tasoitteissa ja maaleissa.
Lisäksi tunnettuja asbestilajeja ovat tremoliitti ja aktinoliitti, joita esiintyy harvemmin rakennusmateriaaleissa mutta joita voi löytyä epäpuhtauksina muiden mineraalien joukosta.
Asbestin terveysriskit
Asbesti on ihmiselle vaarallista ainoastaan silloin, kun asbestikuituja vapautuu hengitysilmaan. Ehiä ja käsittelyssä olevaa asbestimateriaalia ei tarvitse poistaa, mutta purkutöiden yhteydessä kuitujen vapautuminen on väistämätöntä.
Asbestialtistus voi aiheuttaa vakavia sairauksia, joiden oireet ilmaantuvat tyypillisesti vasta 10-50 vuoden viiveellä. Tärkeimmät asbestin aiheuttamat sairaudet ovat:
- Asbestoosi - keuhkojen sidekudoksen arpeutuminen, joka heikentää keuhkojen toimintaa pysyvästi.
- Keuhkosyöpä - asbestialtistus moninkertaistaa keuhkosyövän riskin, erityisesti tupakoijilla.
- Mesoteliooma - keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä, jonka ainoa tunnettu aiheuttaja on asbesti.
- Pleurapaksuuntumat - keuhkopussin paksuuntuminen, joka rajoittaa keuhkojen laajenemista.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan asbestille ei ole turvallista altistumistasoa. Siksi asbestitöiden asianmukainen suojaus ja asbestikartoitus ennen remonttia ovat äärimmäisen tärkeitä.
Missä asbestia esiintyy rakennuksissa?
Asbestia käytettiin Suomessa laajasti rakennusmateriaaleissa 1920-luvulta vuoteen 1994 asti. Erityisen runsasta käyttö oli 1960-1980-luvuilla. Asbestia voi löytyä muun muassa:
Asbestia ei voi tunnistaa silmämääräisesti. Ainoa varma tapa selvittää materiaalin asbestipitoisuus on laboratorioanalyysi. Siksi asbestikartoitus on välttämätön ennen remontteja vanhemmissa rakennuksissa.
Asbestia sisältävät rakennusmateriaalit ja tuotemerkit
Alla yleisimmät rakennusmateriaalit, joista asbestia kartoituksessa etsitään, sekä tunnetut tuotemerkit ja käyttöajat. Lähteenä Työterveyslaitoksen tutkimukset. Muista: asbestia ei voi tunnistaa silmämääräisesti — vain laboratorioanalyysi antaa varmuuden.
Sisäverhouslevyt
Kipsi- ja lastulevyissä ei ole asbestia. Asbestipitoisia ovat erityisesti rei’itetyt akustiikkalevyt — yleisimmät merkit Luja, Nordia ja Paraset (käyttö loppui 1970-luvun lopussa). Asbestipitoista Luja-levyä on käytetty myös autotallien ja peltiseinäkerrostalojen kylpyhuoneiden vuorauksessa. Asbestittomia akustiikkalevyjä ovat mm. Armstrong, Isle, Perorit, Silens ja Haltex.
Kattolevyt (ulkokatto)
Yleisin asbestipitoinen kattolevy on Vartti (käytetty vuoteen 1988). Muita ovat Minerit, Särmä, Sifer ja Paanu. Kattomateriaalit on usein liimattu asbestipitoisella bitumiliimalla, jonka yleisin merkki on Pikipoika (käytetty myös maalina, käyttö loppui 1988). Icopalin bitumikatoissa asbestia vielä 1980-luvulla.
Ilmanvaihtokanavat
Yleisin asbestia sisältävä IV-kanava on vaaleanharmaa, neliön muotoinen pyöristetyin kulmin oleva puristettu sementtiputki — merkkeinä Minerit tai Mika. Käyttö loppui viimeistään 1976.
Palonsuojalevyt
Asbestipitoista palonsuojalevyä löytyy vanhan saunan kiukaan ympäriltä tai päältä sekä vanhojen sähkötaulujen takaa. Käyttö loppui viimeistään 1970-luvulla.
Lattiamateriaalit
Kylpyhuoneiden muovimassalattiat 1954–1974 sisälsivät asbestia. Joustovinyylimatto (ohut PVC-pinta, alla taivutettaessa katkeava vaaleanharmaa massa) on yleisin asbestimatto — ajalta 1970–1985. Asbestipitoiset vinyylilaatat ovat kooltaan 250×250 mm; asbestittomat 300×300 mm (esim. Hovi, Kimara, Finntile). Laattojen "musta liima" sisältää lähes aina asbestia. Mosaiikkiparketin musta bitumiliima saattaa sisältää asbestia.
Tasoitteet
Seinätasoitteissa on saatettu käyttää asbestipitoista Vetonit-tuotetta 1960–1974 (vain betoniseinissä). Lattiatasoitteissa asbestia vain 1950-luvun magnesiummassa- tai purubetonilattioissa.
Kaakelit ja laattalaastit
Suomessa käytettiin 1960–1970-luvuilla asbestipitoisia laattalaasteja merkeiltään Pukkila ja Valke S.
Putkieristeet
Vanhoissa kohteissa putket ja lämminvesivaraajat on usein vuorattu asbestipitoisella eristeellä: harmaata, helposti pölyävää jauhetta valkoisen kipsin ja lasikuituverkon alla, tai asbestipahvia (aaltopahvi putken ympärillä). Lasi- ja vuorivilloissa ei ole asbestia.
Tapetit
Tapetit ja niiden liimat ovat Suomessa käytännössä asbestivapaita (Työterveyslaitos).
Asbestilainsäädäntö Suomessa
Suomessa asbestin käyttöä säätelee useita lakeja ja asetuksia. Tärkeimmät säädökset ovat:
- Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) – määrittelee asbestikartoituksen velvoitteet ja asbestipurkutyön vaatimukset.
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) - säätelee työntekijöiden suojaamista asbestityössä.
- Työturvallisuuslaki (738/2002) - yleinen työturvallisuuden perusta, joka koskee myös asbestityötä.
- EU:n asbestidirektiivi (2009/148/EY) - asettaa vähimmäisvaatimukset asbestialtistumisen ehkäisyyn.
Lain mukaan työn tilaajan on teetettävä asbestikartoitus ennen purku- tai korjaustöitä kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa tai korjatuissa kohteissa. Asbestipurkutyön saa tehdä vain valtuutettu asbestipurkuyritys.
Asbestin historia Suomessa
Ensimmäinen asbestituotteiden valmistus Suomessa alkaa.
Asbestin käyttö yleistyy rakennusteollisuudessa. Asbestisementtituotteet, putkieristeet ja tasoitteet tulevat markkinoille.
Asbestin käytön huippuvuodet. Suomessa käytetään jopa 10 000 tonnia asbestia vuodessa. Lähes kaikissa rakennusmateriaaleissa voi olla asbestia.
Ruiskutetun asbestin käyttö kielletään Suomessa.
Asbestin käyttöä rajoitetaan merkittävästi.
Asbestin käyttö kielletään kokonaan Suomessa.
EU kieltää kaiken asbestin käytön jäsenmaissaan.
Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) astuu voimaan — tiukentaa kartoitusvelvoitteita ja edellyttää lupaa asbestipurkutyölle.
EU:n uusi asbestidirektiivi (2023/2668) tiukentaa työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoja.
Epäiletkö asbestia rakennuksessasi?
Tilaa asbestikartoitus tai lähetä näyte laboratorioon. Hinta määräytyy kaupungin mukaan.
Tilaa kartoitus