Asbesti betonissa on yksi yleisimmistä löydöksistä, kun 1950–1980-luvuilla rakennettuja kiinteistöjä aletaan remontoida Suomessa. Asbestikuituja sekoitettiin sementtiin, laasteihin ja valmiiksi valettuihin betonielementteihin parantamaan materiaalien lujuutta, palonkestoa ja säänkestävyyttä. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin Suomessa kokonaan vasta ennen vuotta 1994, joten betonirakenteissa voi edelleen olla merkittäviä määriä asbestia.
Miksi asbestia lisättiin betoniin ja laasteihin
Asbestin ominaisuudet tekivät siitä rakennusteollisuudelle ihanteellisen lisäaineen. Kuidut kestivät korkeita lämpötiloja, vahvistivat sementtimassaa ja paransivat kosteudenkestoa. Asbestisementistä valmistettiin sekä paikalla valettuja rakenteita että teollisesti tuotettuja levyjä ja profiileja. Asbestilaasti puolestaan levisi laajasti muurauslaasteihin ja julkisivujen rappauksiin, koska se piti paremmin kiinni alustassa ja kesti halkeilua.
Tyypilliset kohteet, joissa asbesti betonissa esiintyy
Asbestipitoista betonia ja asbestisementtiä käytettiin monissa rakennuksen osissa. Yleisimmät kohteet ovat:
- Ulkoseinien betonielementit ja julkisivujen asbestisementtilevyt
- Sokkelit ja perustusrakenteet, joissa käytettiin asbestipitoista laastia
- Parvekkeiden kaiteet, laatat ja betonirakenteet
- Pihakivet, viemäriputket ja kaivonrenkaat
- Putkistokotelot ja hormit, joissa asbestisementti toimi palosuojana
- Välipohjien ja kattojen tasoitteet
Erityisesti 1960- ja 1970-luvun kerrostaloissa asbesti betonissa on lähes sääntö, ei poikkeus. Myös omakotitalojen perustusten ja savupiippujen laasteissa havaitaan asbestia usein.
Rakennusvuodet ja asbestin esiintyvyys
Suurin riski asbestin esiintymiselle on rakennuksissa, jotka on rakennettu tai peruskorjattu vuosien 1950 ja 1980 välillä. Käyttö jatkui osin 1980-luvun loppuun, ja varastoja tuotteita käytettiin vielä ennen vuotta 1994. Jos kiinteistö on rakennettu tällä aikavälillä, betonirakenteiden asbestiriskiä ei voi sulkea pois ilman näytteenottoa ja laboratorioanalyysiä.
Voiko asbestin tunnistaa silmämääräisesti
Silmämääräinen tunnistus ei ole luotettava. Asbestikuidut ovat mikroskooppisen pieniä ja sekoittuvat sementtimassaan tasaisesti. Vanha betoni tai laasti voi ulkoisesti muistuttaa täysin tavallista rakennusmateriaalia. Ainoa luotettava tapa varmistaa asbestin esiintyminen on materiaalinäytteen ottaminen ja sen analysointi akkreditoidussa laboratoriossa.
Remontin riskit, kun asbestia betonissa käsitellään
Kiinteä asbestisementti ei sinällään ole akuutti terveysriski, kun se on ehjänä paikallaan. Vaara syntyy aina, kun materiaalia työstetään. Poraus, sahaus, hionta, piikkaus tai purkutyöt vapauttavat ilmaan mikroskooppisia asbestikuituja, jotka hengitettynä aiheuttavat vakavia keuhkosairauksia vuosikymmenten viiveellä.
Suomen lainsäädäntö edellyttää asbestikartoitusta ennen kaikkia purku- ja korjaustöitä, joissa käsitellään ennen vuotta 1994 rakennettuja rakenteita. Tämä koskee myös pieniä toimenpiteitä, kuten reikien porausta betoniseinään tai laatoituksen uusimista.
Miten toimia, jos epäilet asbestia betonirakenteissa
Jos olet ryhtymässä remonttiin 1950–1980-luvulla rakennetussa kiinteistössä, tilaa asbestikartoitus ennen töiden aloittamista. Ammattilainen ottaa edustavat näytteet kaikista epäilyttävistä rakenteista ja laboratorioanalyysi vahvistaa sisällön. Kartoitusraportin perusteella tiedät tarkalleen, mitä rakenteita on käsiteltävä asbestipurkuna ja mitkä ovat turvallisia. Näin vältät sekä terveysriskit että myöhemmät viranomaisongelmat. Tilaa asbestikartoitus ajoissa, niin remonttisi etenee sujuvasti ja turvallisesti.