Mesoteliooma ja asbestoosi ovat kaksi tunnetuinta asbestialtistumisesta johtuvaa sairautta. Molempien taustalla on hengitysilman mukana keuhkoihin joutuneet asbestikuidut, mutta sairaudet eroavat toisistaan merkittävästi niin mekanismiltaan, ennusteeltaan kuin hoidoltaan. Suomessa näitä sairauksia todetaan yhä vuosittain, erityisesti henkilöillä, jotka altistuivat asbestille ennen vuotta 1994 tapahtuneen käytön kieltämistä.
Mesoteliooma, harvinainen mutta aggressiivinen syöpä
Mesoteliooma on keuhkopussin tai vatsakalvon pintakerroksessa syntyvä pahanlaatuinen kasvain. Yli 80 prosenttia mesotelioomatapauksista liittyy aiempaan asbestialtistumiseen. Erityisen vaarallisia asbestin muotoja ovat olleet krokidoliitti (sininen asbesti) ja amosiitti (ruskea asbesti), mutta myös yleinen krysotiili (valkoinen asbesti) voi aiheuttaa sairauden.
Mesotelioomalle on tyypillistä pitkä latenssiaika, 20 50 vuotta altistumisesta ensioireisiin. Yleisimmät oireet ovat etenevä hengenahdistus, jatkuva rintakipu, laihtuminen ja nesteen kertyminen keuhkopussiin. Ennuste on valitettavasti usein huono, ja keskimääräinen elossaoloaika diagnoosista on 12 21 kuukautta, vaikka uudet hoitomuodot ovat parantaneet tilannetta.
Asbestoosi, keuhkojen arpeutumissairaus
Asbestoosi on keuhkokudoksen hidas sidekudostuminen eli arpeutuminen, joka syntyy pitkäaikaisen ja runsaan asbestialtistumisen seurauksena. Toisin kuin mesoteliooma, asbestoosi on annosvastesairaus, eli sen kehittyminen edellyttää yleensä vuosien tai vuosikymmenten altistumista merkittäville kuitupitoisuuksille.
Asbestoosin oireita ovat etenevä hengenahdistus rasituksessa, kuiva yskä, keuhkojen rahisevat äänet ja suorituskyvyn heikkeneminen. Sairaus ei parane, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa välttämällä uutta altistumista ja hoitamalla liitännäissairauksia. Asbestoosi lisää myös keuhkosyövän riskiä merkittävästi.
Miten mesoteliooma ja asbestoosi eroavat toisistaan?
Vaikka molemmat sairaudet johtuvat asbestista, niiden luonteet ovat hyvin erilaiset.
- Mesoteliooma on syöpä, joka voi syntyä jo lyhyestä tai maltillisesta altistuksesta
- Asbestoosi on sidekudossairaus, joka vaatii yleensä runsaan altistuksen
- Mesotelioomassa kasvu tapahtuu keuhkopussissa tai vatsakalvossa, asbestoosissa itse keuhkokudoksessa
- Asbestoosi kehittyy yleensä 10 30 vuodessa, mesoteliooma 20 50 vuodessa
- Asbestoosia voidaan stabiloida, mesoteliooma etenee lähes aina aktiivisesti
Sairauksien esiintyvyys Suomessa
Suomessa todetaan vuosittain Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan noin 70 100 uutta mesotelioomatapausta ja useita kymmeniä uusia asbestoositapauksia. Määrät ovat pysyneet korkeina, koska altistumiset tapahtuivat pääasiassa 1960 1980 luvuilla ja latenssiaika on pitkä. Huippuluvut odotetaan nähtävän 2020 luvun lopulla, minkä jälkeen tapausmäärät alkanevat laskea asbestikiellon myötä.
Diagnoosiprosessi
Molempien sairauksien diagnoosi perustuu työhistoriaan, kliinisiin oireisiin ja kuvantamistutkimuksiin. Prosessi etenee tyypillisesti näin:
- Työterveyslääkäri selvittää altistumishistorian yksityiskohtaisesti
- Tehdään keuhkojen HRCT kuvaus, joka paljastaa arpeutumat, pleuraplakit ja kasvaimet tarkasti
- Mitataan keuhkojen toimintakyky spirometrialla ja diffuusiokokeella
- Mesotelioomaepäilyssä otetaan biopsia keuhkopussista histologista varmistusta varten
- Tarvittaessa tehdään PET-TT kuvaus levinneisyyden arvioimiseksi
Hoitovaihtoehdot
Asbestoosiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää happihoidolla, hengityslihasharjoituksilla ja tupakasta luopumisella. Säännöllinen seuranta ja tulehduskierteiden nopea hoito ovat keskeisiä. Mesotelioomassa hoitovaihtoehdot riippuvat syövän levinneisyydestä ja sijainnista:
- Kirurgia, jos kasvain on rajoittunut ja potilas muuten hyväkuntoinen
- Kemoterapia, joka on usein ensisijainen hoitomuoto
- Sädehoito oireiden lievittämiseen
- Immunoterapia, joka on viime vuosina parantanut ennustetta
- Palliatiivinen hoito pidemmälle edenneissä tapauksissa elämänlaadun turvaamiseksi
Ammattitauti ja korvaukset
Sekä mesoteliooma että asbestoosi tunnustetaan Suomessa lähes aina ammattitaudiksi, kun työperäinen altistuminen voidaan osoittaa. Ammattitaudin tunnustaminen avaa oikeuden tapaturmavakuutuksen maksamiin korvauksiin, hoitokulujen kattamiseen ja mahdollisiin haittakorvauksiin. Kela ja työeläkejärjestelmä tukevat lisäksi työkyvyn heikentyessä. Ilmoituksen ammattitaudista tekee hoitava lääkäri, ja prosessi kannattaa käynnistää viipymättä diagnoosin jälkeen.
Paras hoito on ennaltaehkäisy
Koska mesoteliooma ja asbestoosi eivät parane täysin, tärkein toimenpide on uusien altistumisten estäminen. Asbestia löytyy Suomessa edelleen tuhansissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä, ja remontti tai purkutyö voi vapauttaa kuituja hengitysilmaan. Siksi asbestikartoitus ennen remonttia on lakisääteinen ja elintärkeä suojatoimi. Lue lisää asbestikartoituksesta ja asbestin terveysriskeistä, tutustu kartoituspalveluumme tai tilaa asbestikartoitus ennen seuraavaa remonttia.