Asbesti kattohuovassa on yleisempi löydös kuin monet kiinteistönomistajat uskovat. Bitumihuopaan sekoitettiin asbestikuituja erityisesti 1960–1980-luvuilla, koska ne vahvistivat huopaa, paransivat repimislujuutta ja lisäsivät palonkestoa. Vanhoissa tasakatoissa, terasseilla ja parvekkeilla on lähes poikkeuksetta kerroksittain vanhaa huopaa, jonka koostumus ei ole silmämääräisesti selvitettävissä. Ennen vuotta 1994 asennettuja kattohuopia on aina käsiteltävä mahdollisesti asbestipitoisina, kunnes laboratorioanalyysi todistaa toisin.
Miksi asbestia käytettiin kattohuovassa
Bitumihuopa koostuu bitumikerroksesta ja tukirakenteesta, joka voi olla huopakuidusta, lasikuidusta tai asbestikuidusta. Asbesti valittiin tukiainekseksi, koska se kesti kuumuutta, paransi huovan mittapysyvyyttä ja esti repeytymistä asennuksen aikana. Asbestihuopa oli myös pitkäikäistä ja kestävää kosteutta vastaan, mikä teki siitä suositun vesieristysmateriaalin vaativiin kohteisiin.
Tyypilliset kohteet, joissa asbesti kattohuovassa esiintyy
Asbesti kattohuovassa löytyy useimmiten seuraavista rakenteista:
- Tasakatot kerrostaloissa, rivitaloissa ja liikerakennuksissa
- Terassien ja kattoterassien vesieristykset
- Parvekkeiden vedeneristehuovat
- Autotallien ja talousrakennusten matalat katot
- Teollisuushallien kattopinnat
- Harjakattojen aluskatteet vanhemmissa rakennuksissa
Usein vanhan huovan päälle on asennettu useita uusia kerroksia, jolloin alimmainen asbestipitoinen kerros on jäänyt piiloon. Tämä ei kuitenkaan poista riskiä, sillä katon uusimisen yhteydessä kaikki kerrokset puretaan.
Tunnistaminen ei onnistu silmämääräisesti
Bitumihuovan ulkonäkö ei paljasta, sisältääkö se asbestia. Sekä asbestipitoinen että asbestiton huopa voi olla mustaa, harmaata tai punaruskeaa, ja pintarakeistus voi olla sepelimäinen tai sileä. Ainoa luotettava tapa varmistaa koostumus on ottaa edustava näyte jokaisesta huopakerroksesta ja toimittaa se asbestilaboratorioon analysoitavaksi. Rakennusvuosi antaa vahvan viitteen, mutta ei ehdotonta varmuutta, koska vanhoja varastoeriä käytettiin vielä 1990-luvun alussa.
Purku vapauttaa kuituja helposti
Vanha bitumihuopa haurastuu vuosikymmenien aikana. Kun huopaa puretaan, revitään tai hiotaan, asbestikuituja vapautuu ilmaan merkittäviä määriä. Kuumailmapuhallin, sahaus ja mekaaninen repiminen kaikki irrottavat kuituja. Kuidut leviävät katolta helposti ympäröiville pihoille, ilmanvaihtokanaviin ja alapuolisiin tiloihin. Siksi asbestipitoisen huovan purku on tehtävä aina valtuutetun asbestipurkuyrityksen toimesta ja asianmukaisin suojatoimin.
Kattoremontti edellyttää asbestikartoitusta
Suomen lainsäädäntö vaatii asbestikartoituksen ennen kaikkia purku- ja korjaustöitä, jotka kohdistuvat ennen vuotta 1994 valmistuneisiin rakenteisiin. Kattoremontti kuuluu näihin töihin aina, kun vanhaa huopaa poistetaan tai läpivientejä tehdään. Kartoituksessa kattohuopakerrokset näytteistetään ja analysoidaan. Raportin perusteella urakoitsija voi hinnoitella ja suunnitella työn oikein, ja kiinteistönomistaja välttyy yllätyksiltä.
Jos tasakatto, terassi tai parveke vaatii uusimista 1960–1980-luvulla rakennetussa kiinteistössä, tilaa asbestikartoitus ennen urakoitsijan valintaa. Näin remontti etenee turvallisesti ja laillisesti ilman viivästyksiä.