Asbesti akustolevyissä on riski, joka koskee erityisesti julkisen sektorin rakennuksia, toimistoja ja teollisuuskohteita. Akustolevyjä asennettiin 1960–1980-luvuilla laajasti kattoihin, väliseiniin ja äänieristysrakenteisiin. Monet niistä valmistettiin asbestikuidusta tai sisälsivät asbestia tukiaineksena. Ennen vuotta 1994 asennettuja akustolevyjä on käsiteltävä aina mahdollisesti asbestipitoisina, ja sisätilaremontti edellyttää asbestikartoitusta ennen töiden aloitusta.
Mitä akustolevyt ovat ja miksi niissä oli asbestia
Akustolevy on äänieriste- ja sisustuslevy, joka asennetaan tyypillisesti alakattoon tai seinille vaimentamaan kaikua ja parantamaan huoneakustiikkaa. Asbestia lisättiin levyihin, koska se paransi palonkestoa, vahvisti levyrakennetta ja tarjosi hyvät ääntä vaimentavat ominaisuudet. Asbestipitoiset akustolevyt olivat lisäksi edullisia ja helposti työstettäviä, mikä teki niistä suosittuja suurissa rakennuksissa.
Tyypilliset valmistajat ja tuotteet
Suomen markkinoilla asbesti akustolevyissä liittyy erityisesti seuraaviin tuotteisiin ja valmistajiin:
- Eternit, akustolevyt ja kattolevyt, valmistettu asbestisementistä
- Paroc, vanhat mineraalikuitulevyt, joissa saattoi olla asbestia
- Minerit, akustiset kattolevyt julkisiin tiloihin
- Ruiskutetut akustiset pinnoitteet, joissa asbesti sidottiin liima-aineeseen
- Perforoidut akustolevyt toimistojen alakatoissa
Kaikki tämän aikakauden alakattolevyt eivät sisältäneet asbestia, mutta ulkonäöllinen erottelu ei ole mahdollista. Varmuus saadaan vain laboratorioanalyysilla.
Tyypilliset sijainnit ja rakennustyypit
Asbestipitoisia akustolevyjä asennettiin erityisesti tiloihin, joissa ääntä oli paljon ja paloturvallisuus oli korostettu. Yleisiä kohteita ovat:
- Toimistojen alakatot ja neuvotteluhuoneet
- Koulujen luokkahuoneet, käytävät ja juhlasalit
- Teollisuushallien katot ja kontrollihuoneet
- Virastotalojen ja sairaaloiden väliseinät
- Liiketilojen ja myymälöiden sisäkatot
- Urheiluhallien ja uimahallien akustiikkalevyt
Julkisen sektorin 1960–1980-luvun rakennuksissa akustolevyjä on usein satoja neliömetrejä yhdessä kohteessa, mikä tekee niistä laajan kartoitus- ja purkukohteen.
Riskit remontin ja purun yhteydessä
Ehjänä paikallaan oleva akustolevy ei yleensä aiheuta merkittävää altistumista. Riski syntyy, kun levyjä porataan, sahataan, hiotaan tai puretaan. Asennuksen aikaiset kiinnitysruuvit ja iskut aiheuttavat pienen kuitupäästön, mutta varsinainen purku vapauttaa ilmaan huomattavasti enemmän. Ilmassa leijuvat kuidut laskeutuvat kalusteille, tekstiileille ja ilmanvaihtokanaviin, joista ne voivat nousta uudelleen ilmaan pitkään purun jälkeen.
Kartoitus ennen sisätilaremonttia
Suomen lainsäädäntö edellyttää asbestikartoitusta ennen kaikkia korjaus- ja purkutöitä, jotka kohdistuvat ennen vuotta 1994 rakennettuihin tiloihin. Akustolevyjen vaihto, alakaton purku, väliseinämuutokset ja ilmanvaihtoremontit kuuluvat tähän aina. Kartoittaja ottaa näytteet eri levytyypeistä ja laboratorio vahvistaa asbestipitoisuuden. Raportin perusteella urakoitsija suunnittelee työn, tarjoushinnan ja aikataulun oikein.
Jos toimisto-, koulu- tai liikekiinteistössäsi suunnitellaan sisätilojen saneerausta ja rakennus on 1960–1980-luvulta, tilaa asbestikartoitus ennen remontin aloitusta. Näin varmistat turvalliset työolot, lainmukaisen toteutuksen ja vältät kalliit jälkikäteen ilmenevät kontaminaatiot.