Asbesti laastissa: muurauslaasti, rappaus ja saumalaasti

Asbestia voi olla laasteissa, erityisesti vanhoissa muuraus-, rappaus-, hormi- ja saumalaasteissa sekä palokittauksissa. Laastin asbestia ei näe silmällä, joten se selvitetään näytteellä ennen kuin laastia piikataan, porataan tai puretaan. Asia on ajankohtainen kaikissa rakennuksissa, jotka on rakennettu tai joiden laastit ovat ajalta ennen vuotta 1994.

Missä laasteissa asbestia voi olla?

Asbesti laastissa liittyy siihen, että asbestia lisättiin sementtipohjaisiin tuotteisiin parantamaan lujuutta, halkeilunkestoa ja palonkestoa. Laasteja on rakennuksessa enemmän kuin moni ajattelee, koska ne ovat usein piilossa laattojen, levyjen tai maalin alla. Tyypillisiä tutkittavia laasteja ovat:

• Muurauslaastit tiili- ja harkkoseinissä, väliseinissä ja kellarin seinissä.
• Rappaukset julkisivuissa, sokkeleissa, kellareissa ja sisäseinissä.
• Hormi- ja tulisijalaastit savupiipuissa, uunien muurauksissa ja hormiliitoksissa.
• Saumalaastit kylpyhuoneiden, saunojen ja keittiöiden laatoituksissa.
• Palokittaukset ja palokatkot putki- ja kaapeliläpivienneissä.
• Korjauslaastit ja paikkaukset, joilla rakenteita on aiemmin korjattu.

Laastit liittyvät usein betonirakenteisiin, joten katso myös asbesti betonissa. Kaikki vanhat laastit eivät sisällä asbestia, mutta ulkonäöstä sitä ei voi päätellä. Sama rakennus voi sisältää sekä asbestipitoista että asbestitonta laastia eri kohdissa.

Hormit ja tulisijat

Omakotitaloissa laastin asbesti tulee usein vastaan hormi- ja tulisijatöissä. Savupiipun ja uunien muurauksissa, hormiliitoksissa ja nuohousluukkujen ympärillä on käytetty laasteja ja massoja, joilta on vaadittu kuumuudenkestoa. Hormia on usein myös korjattu eri aikoina, joten samassa piipussa voi olla alkuperäistä laastia ja myöhempiä paikkauksia. Vanhoissa puutaloissa, kuten rintamamiestaloissa, hormi ja tulisijat ovat usein ne kohdat, joissa alkuperäisissäkin rakenteissa voi olla asbestia.

Onko saumalaastissa asbestia?

Saumalaastissa voi olla asbestia, erityisesti 1960–1980-lukujen laatoituksissa. Kun laatoitus puretaan, rikkoutuvat samalla laatat, saumalaasti, laattaliima ja usein alla oleva tasoite. Siksi saumalaasti tutkitaan yleensä samassa yhteydessä kuin laattaliima, ja näytteet otetaan tarvittaessa erikseen, koska kerrokset voivat olla eri tuotteita. Lue lisää asbestista laattaliimassa.

Myös pelkkä uudelleensaumaus rikkoo vanhaa saumalaastia. Kun vanhat saumat avataan saumaraapalla tai monitoimityökalulla, laastia irtoaa pölynä. Saumojen uusiminen on siis työ, jota ennen vanha laasti kannattaa tutkia.

Mitkä työt rikkovat laastia?

Ehjä, paikallaan oleva laasti ei yleensä vapauta kuituja. Riski syntyy, kun laastia työstetään mekaanisesti. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi:

• Piikkaus: laatoitusten purku, rappauksen poisto ja seinien avaaminen.
• Poraus ja kiinnikkeiden asennus muurattuihin ja rapattuihin seiniin.
• Hormiremontti: hormin avaaminen, sukitus, piipun korjaus tai uudelleenmuuraus.
• Tulisijan purku tai vaihto, jolloin muuraus- ja tulisijalaastit rikkoutuvat.
• Saumojen avaus ja uudelleensaumaus laatoituksissa ja muurauksissa.
• Läpivientien avaaminen putki-, sähkö- ja ilmanvaihtotöissä.
• Julkisivun rappauksen korjaus, kun vanhaa rappausta hakataan irti.

Monet näistä ovat pieniä töitä, mutta piikkaus ja poraus tuottavat hienoa pölyä, joka leviää helposti. Jos rakennus tai laasti on ajalta ennen vuotta 1994, kartoitus tarvitaan ennen korjaus- ja purkutöitä asbestilain (684/2015) ja valtioneuvoston asetuksen asbestityön turvallisuudesta (798/2015) perusteella.

Voiko asbestipitoisen laastin tunnistaa itse?

Ei luotettavasti. Asbestikuidut ovat niin pieniä, että ne sekoittuvat laastiin näkymättömästi, eikä laastin väri, kovuus tai rakenne kerro asbestista mitään. Rakennusvuosi ja remonttihistoria auttavat arvioimaan, mitkä laastit kannattaa tutkia, mutta tulos saadaan vain laboratorioanalyysillä. Kartoittaja osaa lisäksi erottaa, missä kohdissa on käytetty eri laasteja, esimerkiksi alkuperäisessä muurauksessa ja myöhemmässä korjauksessa, ja kohdistaa näytteet niihin.

Miten laastista otetaan asbestinäyte?

Laastinäyte otetaan kohdasta, joka edustaa koko rakennetta. Näytteenotossa kannattaa huomioida muutama asia:

1. Jokaisesta laastityypistä oma näyte. Muurauslaasti, rappaus, hormilaasti ja saumalaasti ovat eri tuotteita, joten yksi näyte ei kerro muista.
2. Kerrokset huomioon. Rappauksessa voi olla useampi kerros eri ajoilta, ja korjatuissa kohdissa paikkauslaasti voi poiketa alkuperäisestä.
3. Kostutus ennen irrotusta. Laasti kostutetaan, jotta pölyä ei synny, ja pala irrotetaan käsityökalulla ilman porausta tai hiontaa.
4. Tiivis pakkaus ja merkintä. Näyte pakataan heti tiiviiseen pussiin, johon merkitään, mistä se on otettu.

Näytteet analysoidaan laboratoriossa JEOL SEM-EDS elektronimikroskoopilla. Jos haluat selvittää yksittäisen laastin, esimerkiksi ennen hormin sukitusta, voit lähettää näytteen postitse hintaan 39,90 € + alv per näyte. Laajemmassa remontissa, jossa käsitellään useita laasteja ja muita materiaaleja, kartoitus kattaa kaiken kerralla.

Paljonko laastin tutkiminen maksaa?

Asbestikartoitus maksaa kaupungista riippuen alkaen 119 € sis. alv. Hintaan sisältyvät kartoitus, kaikki näytteet, laboratorioanalyysi, matkakulut ja raportti, joten eri laastityyppien tutkiminen ei nosta hintaa. Jos koko rakennus puretaan, purkukohteeseen lisätään 100 €. Kartoittaja käy paikan päällä Etelä-Suomessa. Muualta Suomesta laastinäytteen voi lähettää postitse. Katso oman kaupunkisi hinta hinnastosta.

Jos laastissa on asbestia, piikkaus- ja purkutyöt tekee valtuutettu asbestipurkuyritys. Jos asbestia ei löydy, remontti voi edetä normaalisti.