Rintamamiestalon alkuperäisissä 1940- ja 1950-luvun rakenteissa asbestia on yleensä vähemmän kuin myöhempien vuosikymmenten taloissa. Useimpia rintamamiestaloja on kuitenkin remontoitu 1960–1980-luvuilla, ja noiden remonttien materiaaleissa, kuten muovimatoissa, laatoituksissa, levytyksissä ja putkieristeissä, asbestia voi olla. Siksi ennen remonttia tutkitaan erityisesti myöhemmin lisätyt kerrokset.
Onko rintamamiestalossa asbestia?
Rintamamiestalot rakennettiin sotien jälkeen pääosin puusta: puurunko, lautaverhous, purueristeet ja puiset välipohjat. Asbestin käyttö rakennustuotteissa oli laajimmillaan vasta 1960- ja 1970-luvuilla, joten alkuperäisissä rakenteissa asbestipitoisia materiaaleja on tyypillisesti vähemmän kuin esimerkiksi 1970-luvun omakotitalossa.
Vähemmän ei kuitenkaan tarkoita ei lainkaan. Jo alkuperäisessä talossa asbestia voi olla esimerkiksi uunien ja hormien ympäristön palosuojauksissa, tulisijojen tiivisteissä ja laasteissa. Suurempi kysymys on silti se, mitä taloon on vuosikymmenten aikana lisätty.
Rintamamiestalot olivat alun perin vaatimattomia. Pesutilat saattoivat olla kellarissa tai erillisessä saunassa, ja talo lämpeni uuneilla. Kun elintaso nousi, taloihin rakennettiin sisäkylpyhuoneita, keskuslämmitys ja uusia lattia- ja seinäpintoja. Nämä muutokset ajoittuivat usein juuri asbestin käytön huippuvuosiin.
Mitkä remonttikerrokset ovat riski rintamamiestalossa?
Lähes jokaiseen rintamamiestaloon on tehty ainakin yksi iso remontti, usein useampi. Kun taloa nykyaikaistettiin 1960–1980-luvuilla, sinne tuli juuri niitä materiaaleja, joissa asbestia käytettiin yleisesti. Tyypillisiä tutkittavia kohteita ovat:
- Muovimatot ja niiden liimat keittiössä, eteisessä ja pesutiloissa, usein alkuperäisen lautalattian päällä. Lue lisää asbestista muovimatossa.
- Laatoitukset kylpyhuoneissa, saunoissa ja keittiöissä: laattaliimat, saumalaastit ja laattojen alla olevat tasoitteet.
- Levytykset ja tasoitteet, joilla seiniä ja kattoja päällystettiin tai tasoitettiin vanhan pinnan päälle.
- Mineriittikatot ja -julkisivut, eli asbestisementtiset aaltolevykatot, kattolevyt ja julkisivulevyt, joilla vanhaa katetta tai verhousta uusittiin.
- Putkieristeet, kun taloon asennettiin keskuslämmitys, lämmityskattila tai uudet vesijohdot. Tyypillisesti niitä on kellarissa ja lämmityshuoneessa.
- Uunien ja hormien ympäristö: palosuojalevyt kamiinan tai kattilan takana, hormiliitosten tiivistemassat ja uusitut muuraukset.
Samaa materiaalia voi olla eri puolilla taloa eri ajoilta. Keittiön lattiassa saattaa olla kolme mattoa päällekkäin, ja jokainen niistä voi olla eri vuosikymmeneltä. Myös ikkunoiden kittauksia ja tiivisteitä on usein uusittu remonttien yhteydessä, ja ne tutkitaan, jos ikkunoita tai ovia vaihdetaan.
Miksi 1950-luvun talo pitää kartoittaa ennen remonttia?
Laki ei katso pelkkää rakennusvuotta. Kartoitus tarvitaan ennen korjaus- ja purkutöitä, kun rakennus on rakennettu ennen vuotta 1994 tai remontoitavat materiaalit ovat ajalta ennen vuotta 1994. Velvoite perustuu asbestilakiin (684/2015) ja valtioneuvoston asetukseen asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Rintamamiestalo täyttää ehdon aina.
Käytännössä rintamamiestalon remonttikerrokset vastaavat materiaaleiltaan sen vuosikymmenen taloja, jolloin remontti tehtiin. Jos kylpyhuone on rakennettu 1960-luvulla, se kannattaa ajatella 1960-luvun talon kylpyhuoneena. Sama pätee 1970-luvun ja 1980-luvun remontteihin. Talon ikä kertoo, että kartoitus tarvitaan. Remonttihistoria kertoo, mitä kartoituksessa kannattaa etsiä.
Näin selvität remonttihistorian
- Kysy edelliseltä omistajalta tai katso asuntokaupan asiakirjoista, mitä on uusittu ja milloin.
- Etsi vanhat piirustukset, kuitit ja rakennuslupa-asiakirjat.
- Katso lattioiden reunoja, kynnyksiä ja lattialuukkuja: niistä näkee usein, montako kerrosta lattiassa on.
- Tarkista kellarista ja ullakolta, millaisia putkia, eristeitä ja levyjä siellä on.
Missä rintamamiestalon remonteissa kartoitus tarvitaan?
Kartoitus kohdistetaan niihin rakenteisiin, joita remontti koskee. Rintamamiestaloissa se tarvitaan tyypillisesti näissä töissä:
- Lattiaremontti, kun vanhoja mattoja irrotetaan tai lattia avataan alkuperäiseen lautaan asti.
- Märkätilojen uusiminen: kylpyhuone, sauna ja kodinhoitohuone.
- Keittiöremontti, jossa puretaan lattiaa, välitilan laatoitusta tai seinäpintoja.
- Katon uusiminen, jos alla on vanha asbestisementtinen katelevy.
- Julkisivuremontti ja lisäeristys, kun vanhaa verhousta tai levytystä puretaan.
- Lämmitysjärjestelmän vaihto, esimerkiksi vanhan kattilan ja putkien poisto.
- Hormi- ja tulisijatyöt, kuten hormin sukitus, uunin purku tai uuden tulisijan asennus.
Myös alkuperäiset materiaalit tutkitaan, jos remontti ulottuu niihin, koska talon kaikkia vaiheita ei yleensä tunneta.
Miten rintamamiestalon asbestikartoitus tehdään?
Kartoittaja käy läpi ne tilat ja rakenteet, joihin remontti ulottuu, ja ottaa näytteen jokaisesta kerroksesta, joka on peräisin ajalta ennen vuotta 1994. Rintamamiestalossa tämä tarkoittaa usein, että lattiasta, seinistä ja märkätiloista otetaan näytteitä useammasta päällekkäisestä kerroksesta. Materiaali kostutetaan ennen näytteenottoa ja näyte pakataan heti tiiviisti. Kerro kartoittajalle etukäteen, mitä tiedät talon remonteista, niin näytteet osataan kohdistaa oikeisiin kerroksiin.
Näytteet analysoidaan laboratoriossa JEOL SEM-EDS elektronimikroskoopilla, ja raportti toimitetaan yleensä 1 arkipäivän kuluessa käynnistä. Kartoitus maksaa kaupungista riippuen alkaen 119 € sis. alv, ja hinta sisältää kartoituksen, kaikki näytteet, laboratorioanalyysin, matkakulut ja raportin. Jos koko talo puretaan, purkukohteeseen lisätään 100 €. Kartoittaja käy paikan päällä Etelä-Suomessa. Muualta Suomesta yksittäisen materiaalin voi lähettää tutkittavaksi postitse, 39,90 € + alv per näyte.
Jos raportissa on asbestipitoisia materiaaleja, ne puretaan valtuutetun asbestipurkuyrityksen toimesta ennen muuta remonttia. Suunnitteletko rintamamiestalon remonttia? Tilaa asbestikartoitus ennen kuin ensimmäistäkään kerrosta irrotetaan.